Enkeleitä onko heitä...


Olen kotiutunut nyt kotikotiin ja eilen sain kyllä ihastella kunnon tykitystä 23 tienoilla. Hain jalustan, laitoin vaatetta kunnolla päälle(täällä aivan sairaan kylmää!) ja lähdin malttamattomana kuvailemaan revontulia. Edellistä kerrasta oli jo niin pitkä aika että meni jonkin aikaa saada oikeat asetukset päälle. Manuaalitarkennus on vielä hieman hakusessa, mutta jos olisin jaksanut olla kauemmin ulkona, olisin varmaan saanut senkin just oikeaan kohtaan. Ei näistä kuvista vielä aivan semmoisia huippuja tullut, mutta kyllä nämä jo vähän parempia ovat kuin edelliset. Reposet oikein tanssivat matalalla. Välillä tuntui että niitä olisi voinut koskea. Kuulin myös jotain ääniä, mutta en ole varma olivatko ne omaa kuvitelmaa, järven takaa kantautuvia ääniä vai revontulien huminaa. Seuraavalla kerralla pitäis kyllä päästä vaaran laelle tai järven rantaan. Navetta tai muu rakennus aika on tiellä näin kotikylällä kuvatessa.




















Kommentit

  1. On kyllä makeita revontulikuvia!! Kerran elämässä oon nähny älyttömän hienot revontulet, ei voinu ko haukkoa henkeä.. ;-) Oliko nuo semmoset vai ootko sää jo tottunu tosi hienoihi? T. Makira

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit