Kia ora! Maorien maassa
Täällä ollaan, Uudessa-Seelannissa! Tää paikka ei ole kulttuurillisesti niin erilainen kuin Suomi, joten melko kotoisalta tuntuu Japanin jälkeen kun ymmärtää suurimman osan kylteistä ja ennen kaikkea pakkauselosteista. Nyt ei tarvitse enää arvailla että missähän ruoassa on maitoa. Huonosti täällä tosi maitoallergiselle on valikoimaa, erilaisia maitojuomia kyllä löytyy, mutta vain ehkä yhtä tai kahta jogurttia, jotka maksaa älyttömästi Suomen hintoihin. Täällä on Japanin ta oin hyvät julkiset ja ilmaiset vessat, ehkä ei niin puhtaat kuin Japanissa muttasatakertaa paremmat kuin Suomessa. Vessoja löytyy joka nurkalta janeon maalattu mielenkiintoisesti. Myös postilaatikot ovat täällä kukin aivan omalaatuisiaan. Miedän vuokraama matkailuauto, jonka ristimme Lucky Lukeksi, on melko ahdas meille viidelle, ja sitä moni täällä ihmettelee että miten me oikein mahutaan tonne meidän maitopurkkiin. Nukkuminenon kyllä melko ahdasta ja kaikki muukin, kun viiden tytön kamat ja sapuskat pitöis mahuttaa yhteen autoon. Mutta kyllä mää mielummin nukun tämmöisessä autossa kuin teltassa,koska erityisesti yöt jotka oltiin länsirannikolla olivat todella sateisia ja kylmiä.
Waihi beach
Omokoroa beach
On kyllä ollut hieman totuttelua tämä ahtaasti asuminen Japanin jälkeen, en ole oiken nukkunut kunnolla koska autosta kömpiminen öisin tai aamuisin vessaan tai puskaan on todella hankalaa toisten tyttöjen ylitse. Meillä on Self Contained auto, joten me voidaan yöpyä semmoisilla parkkialueilla, joissa ei ole mtn vessoja tai vettä. Niillä ollaan oltu suurilta osin, välillä ollaan käyty suihkun ja sähkötolpan perässä campingalueilla. Edellisessä paikassa oli hot poolsit eli kuumat lähteet joissa oli kyllä ihana rentoutua. Ollaan kuitenkin pyritty yöpymään julkisten vessojen läheisyydessä koska oma "vessa" on aivan pieni pönttö, joka ei kyllä montaa vessa kertaa kestä. Täällä yöpyminen ei ole sallittua aivan missä tahansa, u-s on ilmeisesti sakkojen luvattu ihmemaa, niin mulke ainakin on kerrottu.
Redwoods metsä, jossa oli suuria puita sekä palmuja, käytiin vähän kävelemässä metsässä.
Täällä on kyllä huomannut ettei kannata nyrkkipyykätä, ainakaan älyttömiä määriä, koska märkien vaatteiden kuivuminen kestää kauan. Meillä kolme päivää. Nyrkkipyykissä vaatteita ei saa niin kuiviksi kuin mitä pyykkikone saa, joten näissä olosuhteissa on turha odottas pyykin kuivumista kun vettä sataa joka kolmas tunti, ainakin rannikolla. Saatiin onneksi heitettyä pyykit kuivuriin edellisellä camping-alueella, ai että oli huippua saadakuivatja lämpimät vaatteet takaisin. Mulla ei oikeastaa ollutkaan enää yhtään puhdasta alusvaatetta ja paitoja Japanin helteiden jäljiltä puhtaana.
Täällä kyllä huomaa että perusjuttuihin, kuten ruuanlaittoon menee aivan älyttömästi aikaa. Vaatteet ja tavarat on aina jollakin hukassa, autossa ei toimi joku vaihteeksi tai muuta vastaavaa. Täälläon aivan älytön aksentti paikallisilla. Japanissa ymmärsin ihmisten englannista suurimman osan, muttatäällä ri olr toivoakasn että tajuaisi yhtä sanas enempää. Paikalliset aina tulee juttelee tai heittää jtn ohi mennessään mutta välillä on niin vaikea jatkaa juttua kun ei ymmärrä mitä ne tarkoittaa. Ihmiset luulee meitä joko saksalaisiksi tai ranskalaisiksi. 😀Kaupassa myyjät kysyy onko joku hätänä kun olen liian kauan leipähyllyllä. 😀 Täällä on kyllä todella letkeä tunnelma, paitsi autotiellä. Tiet on kyllä tosi mutkaisia, ja satanen on rajoitus. Ei silti olla saatu ku pari tööttäystä. Auto kyllä tosin hyytyy aina ylämäissä, joten saa nähä miten pärjätään etelä-Saaren mäissä. Täällä on ilmeisesti autoilijoilla etuajo-oikeus koska jalankulkijat joutuu antaa tietä eikä toisin päin.
Lähdettiin siis viikko sitten Aucklandin lentokentän tuntumasta etsimään yöpymispaikkaa yölennolta väsyneinä. Etsittiin lähistöltä yhtä yöpaikkaa eikä sitä löydetty, lähettiin sit kauemmas kohti itärannikkoa Orere pointiin, joka oli täyden palvelun holiday park. Tosin suihkuun piti laittaa lantti että sai kuumaa vettä. Jatkettiin sieltä kapeita, märkiä ja mutkaisia teitä pitkin Kaiauan lähistölle ilmaiselle tyynen valtameren rannalle yöksi. Siellä ei tosin ollut vessaa joten puskapissalle meno oli välillä melko seikkailua varsinkin päiväaikaa koska suojaa ei oikeastaan ollut ja vartioautoja meni tiheästi ohitse. Satoi oikeastaan vaan koko ajan, tuli mietittyä että tämmöistäkö tämä vain on kaksi kuukautta. Täällä on paljon nummialuetta, vähän semmoista mitä Lotr-leffoissa näkee Hobittonista. Jätettiin tällä kertaa Hobitton välistä, vaikka olisi siellä varmasti nähtävää. Ollaan nukuttu nyt alkuun melko pitkään, 10-11sta, varmaan johtuen aikaerosta, Japanista vielä 4 tuntia eteenpäin eli 10 tuntia Suomeen aikaeroa. Jatkettii sieltä Waihi beachille, jossa yövyttii kaksi yötä meren rannan läheisyydessä. Käytiin myös pulahtaa virkistävässä vedessä. Kahden yön jälkeen suunnattiin Katikatiin (täällä on hauskoja nimiä) ilmaisen wifin perässä kirjaston pihalle. Sieltä somehetken jälkeen kipaistiin hakemaan subista(kyllä, mäkkejä ja subeja on jokaisessa pikkukylässä) leivät. Ennen Rototuaa nukuttiin yö Omokoroa beachilla, Rotoruassa ollaan ihasteltu järviä(sininen ja vihreä järvi, jotka ei kyllä näyttäny yhtään semmoisilta), käyty Redwoods metsässä, geotermisiä lähteitä ihastelemassa. Täällä on kyllä vähän ärsyttävää että monef nähtävyydet maksaa. Itse kun olemme aika nuukia. Tällä hetkellä makaan Taupo-järven rannalla. Täällä rannalla on muuten ilmainen wifi tunniksi. Huomenna ajateltiin ehkä käydä tsekkaamassa yhtä ilmaista kuumaa lähdettä ja Huka-joen vartta (Huka on Uuden-Seelannin pisin joki),ja sit lähdetään varmaan hurruuttelemaan vähän pitempää matkaa kohti Pohjoissaaren eteläkärkeä.
Huka Falls, Taupo
Waihi beach
Omokoroa beach
On kyllä ollut hieman totuttelua tämä ahtaasti asuminen Japanin jälkeen, en ole oiken nukkunut kunnolla koska autosta kömpiminen öisin tai aamuisin vessaan tai puskaan on todella hankalaa toisten tyttöjen ylitse. Meillä on Self Contained auto, joten me voidaan yöpyä semmoisilla parkkialueilla, joissa ei ole mtn vessoja tai vettä. Niillä ollaan oltu suurilta osin, välillä ollaan käyty suihkun ja sähkötolpan perässä campingalueilla. Edellisessä paikassa oli hot poolsit eli kuumat lähteet joissa oli kyllä ihana rentoutua. Ollaan kuitenkin pyritty yöpymään julkisten vessojen läheisyydessä koska oma "vessa" on aivan pieni pönttö, joka ei kyllä montaa vessa kertaa kestä. Täällä yöpyminen ei ole sallittua aivan missä tahansa, u-s on ilmeisesti sakkojen luvattu ihmemaa, niin mulke ainakin on kerrottu.
Rotorua
Redwoods metsä, jossa oli suuria puita sekä palmuja, käytiin vähän kävelemässä metsässä.
 |
| Blue Lake |
Täällä on kyllä huomannut ettei kannata nyrkkipyykätä, ainakaan älyttömiä määriä, koska märkien vaatteiden kuivuminen kestää kauan. Meillä kolme päivää. Nyrkkipyykissä vaatteita ei saa niin kuiviksi kuin mitä pyykkikone saa, joten näissä olosuhteissa on turha odottas pyykin kuivumista kun vettä sataa joka kolmas tunti, ainakin rannikolla. Saatiin onneksi heitettyä pyykit kuivuriin edellisellä camping-alueella, ai että oli huippua saadakuivatja lämpimät vaatteet takaisin. Mulla ei oikeastaa ollutkaan enää yhtään puhdasta alusvaatetta ja paitoja Japanin helteiden jäljiltä puhtaana.
Täällä kyllä huomaa että perusjuttuihin, kuten ruuanlaittoon menee aivan älyttömästi aikaa. Vaatteet ja tavarat on aina jollakin hukassa, autossa ei toimi joku vaihteeksi tai muuta vastaavaa. Täälläon aivan älytön aksentti paikallisilla. Japanissa ymmärsin ihmisten englannista suurimman osan, muttatäällä ri olr toivoakasn että tajuaisi yhtä sanas enempää. Paikalliset aina tulee juttelee tai heittää jtn ohi mennessään mutta välillä on niin vaikea jatkaa juttua kun ei ymmärrä mitä ne tarkoittaa. Ihmiset luulee meitä joko saksalaisiksi tai ranskalaisiksi. 😀Kaupassa myyjät kysyy onko joku hätänä kun olen liian kauan leipähyllyllä. 😀 Täällä on kyllä todella letkeä tunnelma, paitsi autotiellä. Tiet on kyllä tosi mutkaisia, ja satanen on rajoitus. Ei silti olla saatu ku pari tööttäystä. Auto kyllä tosin hyytyy aina ylämäissä, joten saa nähä miten pärjätään etelä-Saaren mäissä. Täällä on ilmeisesti autoilijoilla etuajo-oikeus koska jalankulkijat joutuu antaa tietä eikä toisin päin.
Lähdettiin siis viikko sitten Aucklandin lentokentän tuntumasta etsimään yöpymispaikkaa yölennolta väsyneinä. Etsittiin lähistöltä yhtä yöpaikkaa eikä sitä löydetty, lähettiin sit kauemmas kohti itärannikkoa Orere pointiin, joka oli täyden palvelun holiday park. Tosin suihkuun piti laittaa lantti että sai kuumaa vettä. Jatkettiin sieltä kapeita, märkiä ja mutkaisia teitä pitkin Kaiauan lähistölle ilmaiselle tyynen valtameren rannalle yöksi. Siellä ei tosin ollut vessaa joten puskapissalle meno oli välillä melko seikkailua varsinkin päiväaikaa koska suojaa ei oikeastaan ollut ja vartioautoja meni tiheästi ohitse. Satoi oikeastaan vaan koko ajan, tuli mietittyä että tämmöistäkö tämä vain on kaksi kuukautta. Täällä on paljon nummialuetta, vähän semmoista mitä Lotr-leffoissa näkee Hobittonista. Jätettiin tällä kertaa Hobitton välistä, vaikka olisi siellä varmasti nähtävää. Ollaan nukuttu nyt alkuun melko pitkään, 10-11sta, varmaan johtuen aikaerosta, Japanista vielä 4 tuntia eteenpäin eli 10 tuntia Suomeen aikaeroa. Jatkettii sieltä Waihi beachille, jossa yövyttii kaksi yötä meren rannan läheisyydessä. Käytiin myös pulahtaa virkistävässä vedessä. Kahden yön jälkeen suunnattiin Katikatiin (täällä on hauskoja nimiä) ilmaisen wifin perässä kirjaston pihalle. Sieltä somehetken jälkeen kipaistiin hakemaan subista(kyllä, mäkkejä ja subeja on jokaisessa pikkukylässä) leivät. Ennen Rototuaa nukuttiin yö Omokoroa beachilla, Rotoruassa ollaan ihasteltu järviä(sininen ja vihreä järvi, jotka ei kyllä näyttäny yhtään semmoisilta), käyty Redwoods metsässä, geotermisiä lähteitä ihastelemassa. Täällä on kyllä vähän ärsyttävää että monef nähtävyydet maksaa. Itse kun olemme aika nuukia. Tällä hetkellä makaan Taupo-järven rannalla. Täällä rannalla on muuten ilmainen wifi tunniksi. Huomenna ajateltiin ehkä käydä tsekkaamassa yhtä ilmaista kuumaa lähdettä ja Huka-joen vartta (Huka on Uuden-Seelannin pisin joki),ja sit lähdetään varmaan hurruuttelemaan vähän pitempää matkaa kohti Pohjoissaaren eteläkärkeä.
Huka Falls, Taupo
Taiukapo
Kommentit
Lähetä kommentti